Blogger on kiukutellut mulle lähestulkoon viikon ajan, ja on myös vähän laiskottanut jota pyydän anteeksi, koska olen saanut jo tuimia kyselyitä että miksen ole päivittänyt. Jotenka, pätkin viikon aikaiset tapahtumat osiin ja teen siis useamman päivityksen tänään. "Tästä se lähtee", sanoi Ipi Laitela - viikko elämääni.
Torstaina (19.6.)
oli siis tää odotettu herkkuaamiainen pajalla, sekä muutenkin astetta rennompi oleskelupäivä joka oltiin suunniteltu porukalla. Syötiin aamulla hyvin brunssimainen aamupala (pöydässä mm. lohta, patonkia, hedelmiä, tuoremehuja, juustoja jne.) ja mentiin sen jälkeen Sukka-Studioon katsomaan "Pieni Merenneito" , heitettiin tyynyjä ja patjoja lattialle ja eikun sulattelemaan aamiaista ja aaltoihin siis!. Vaikka kyseisen rainan on nähnyt sen 100 kertaa vähintään, se on silti ihan katsottava edelleen, ja paikoitellen naurattaakin vanhat hyvät jutut (ja inside-läpät). Leffan aikana moni alkoi vollottaa siinä loppupuolella :D
Leffan jälkeen lisää syömistä, lounaalla hernaria ja jälkkäriksi jädeä x2, kun jotkut eivät tykänneet mehujäästään. Ruokiksella mentiin pajakaverin kanssa käymään Supermarketissa hakemassa hänelle röökiä ja pärinäjuomaa. Haettiin vielä sitten kojusta mansikoita ja räpelsin siinä puhelimeni kanssa jotain omiani, taisin lukea sähköposteja. Sitten kun käveltiin takaisin pajalle päin totesi kaverini, että "joo siinä kojulla sellanen vanhempi mies katteli sua sillä silmällä". Totesin että jee, taa joku vanha pappa kuolaa meikän perään.. johon hän sitten että "eiku se oli ihan hyväkroppanen, ihan komea keesipäinen mies, eikä mikää ikäloppu siis".
Tuli sen jälkeen vähän tällainen olo. Kuten aina, kun joku on mua katsellut ja
en ole tajunnut asiaa tai kiinnittänyt huomiota ympäristööni...
en ole tajunnut asiaa tai kiinnittänyt huomiota ympäristööni...
(Heil to Ylilauta! ^^)
Pajapäivä päättyi mansikoihin, omenapiirakkaan ja jäätelöön sekä yleiseen höpöttelyyn juhannuksesta. Näin myös illemmalla pitkästä aikaa kaveriani S:ää, joka on tässä välissä asustanut hetken kauempana pohjoisessa. Siinä välissä kun olin pajalta päässyt, mua oltiin kaipailtu melkoisesti, oli tullut useampi puhelu ja tekstari kun heräsin ja jaksoin kaivaa luurin laukusta. Äänettömällä tietenkin! Ei pidä olla liian helppo saalis, hehheh. Sovittiin että S nappaa mut matkaansa kotoa kuuden paikkeilla. Kerkesin hyvin heräämään ja korjaamaan ulkoisen ilmeeni ihmisten ilmoille sopivaksi (nukkuessa oli tukka pörrööntynyt ja meikit tuhrineet tyynyliinan) kun S odotti Jaguarinsa kyydissä pihalla.Kipaistiin kaffella Kolmenkulman ABC:lla höpöttelemässä niitä näitä, ja ajeltiin vähän pitkin kyliä. Juhannuksena tuli mun ja S:n ensitapaamisesta neljä vuotta ^^ Oli kiva nähdä pitkän ajan jälkeen :) Loppuillan pelasinkin vaan sitten, enkä tehnyt mitään erikoista.
Perjantaina (20.6.)
JYHÄNNYSÄÄTTÖ! <123
..Joten kamat kasalle, ja valmistautumaan lähtöön aina niin armaaseen HERVANTA CITYYN! Koska sinnehän Tampereella kaikki tiet vievät ;D kavereiden luokse autokyydillä ja sitten juhlafiilikseen orientoitumista. Mulla oli ollut vähän ongelmia juhannuksen vieton kanssa kun rahajutuissa on hiukan probleemaa, stressiä ja huoltakin mutta sain onneksi itselleni grillattavaa, kiitokset siitä eräälle pelastajalle. :)
Mentiin porukalla myöhemmin muutaman talon päähän istumaan iltaa kavereiden tuttaville. Paikalla oli (ihmisten lisäksi) myös kaksi ihanaa koiraa, sekä papukaija. Kaijasta ei ole kuvia, koska se aiheutti hiukan sätkyjä meikäläisessä lähtiessään lentoon....., mutta toisen ihmisen luurissa on video koiran ja kaijan leikkihetkestä. Itse rakastuin tähän pieneen chihu-vauvaan <3
JYHÄNNYSÄÄTTÖ! <123
..Joten kamat kasalle, ja valmistautumaan lähtöön aina niin armaaseen HERVANTA CITYYN! Koska sinnehän Tampereella kaikki tiet vievät ;D kavereiden luokse autokyydillä ja sitten juhlafiilikseen orientoitumista. Mulla oli ollut vähän ongelmia juhannuksen vieton kanssa kun rahajutuissa on hiukan probleemaa, stressiä ja huoltakin mutta sain onneksi itselleni grillattavaa, kiitokset siitä eräälle pelastajalle. :)
Mentiin porukalla myöhemmin muutaman talon päähän istumaan iltaa kavereiden tuttaville. Paikalla oli (ihmisten lisäksi) myös kaksi ihanaa koiraa, sekä papukaija. Kaijasta ei ole kuvia, koska se aiheutti hiukan sätkyjä meikäläisessä lähtiessään lentoon....., mutta toisen ihmisen luurissa on video koiran ja kaijan leikkihetkestä. Itse rakastuin tähän pieneen chihu-vauvaan <3
Yoda :)
Kovin vähän tuli Juhannuksen viettoa kuvailtua ylipäätään :( Mutta niin, lähinnä istuin partsilla ja rapsuttelin koiria.. grilliruoka maistui ja jonkun verran miedot alkoholijuomatkin. Prodigysta Testamentiin ja Britney Spearsiin soi musiikki ja Yoda antoi paljon pusuja, juhannusrakkuteni :D
Vietettiin tuolla asunnolla aikaa melko myöhään, kunnes asunnonhaltijat rupesivat yöpuulle. Käväistiin kavereillamme istumassa hetken aikaa, ja päätettiin mennä läheiselle lutakolle istuskelemaan, kun siellä oli kuulemma paljon porukkaa ja saimme tavallaan kutsun tulla sinne. Käveltiin sinne, varustautuen ensin lämpimästi. En tullut viettäneeksi siellä kovinkaan kauan kuitenkaan, ehkä jonkun tunnin, ja palailin kävellen kavereiden asunnolle, onneksi en yksinään. Siellä sitten meikkien pesu, ja petiin. Ei vanha näemmä jaksa remuta enää... (lähinnä surkeiden yöunien takia) Ihan kivaa kuitenkin, mutta ei nää juhlapyhät vaan silleen "anna" enää mitään.
Vietettiin tuolla asunnolla aikaa melko myöhään, kunnes asunnonhaltijat rupesivat yöpuulle. Käväistiin kavereillamme istumassa hetken aikaa, ja päätettiin mennä läheiselle lutakolle istuskelemaan, kun siellä oli kuulemma paljon porukkaa ja saimme tavallaan kutsun tulla sinne. Käveltiin sinne, varustautuen ensin lämpimästi. En tullut viettäneeksi siellä kovinkaan kauan kuitenkaan, ehkä jonkun tunnin, ja palailin kävellen kavereiden asunnolle, onneksi en yksinään. Siellä sitten meikkien pesu, ja petiin. Ei vanha näemmä jaksa remuta enää... (lähinnä surkeiden yöunien takia) Ihan kivaa kuitenkin, mutta ei nää juhlapyhät vaan silleen "anna" enää mitään.
Lauantaina (21.6.)
Heräilin pitkin yötä siihen, että mua paleli. En ole varma, oliko tuuletusikkuna hiukan rakosallaan, mutta jostain tuntui tulevan kylmää ilmaa. Olin illalla vaan simahtanut petiini, eli sohvalle, enkä ollut jaksanut pyytää peittoa tai mitään vaikka hetkeksi olinkin havahtunut asunnon toisen omistajan kotiin saapumiseen (toinen asunnossa majailija tuli vasta aamu 7-8 välillä takaisin :D ). Joskus 11 aikaan heräsin hetkeksi kunnolla vaihtamaan muutaman sanasen viereisellä pedillä nukkujan kanssa, mutta torkahdin taas. Yhden paikkeilla heräsin siihen, kun pitikin alkaa hiukan kiireessä lähtemään bussille. Kamat kasaan mitä niitä jäljellä oli, pikaiset heiheit ja kiitokset majoituksesta ja seurasta kavereille ja ovesta ulos. Juhannuksen bussien aikataulutu meni mielestäni ihan kummallisesti verrattuna aikaisempiin vuosiin (tai sit muistan omiani et olis mennyt erilailla). Mentiin 13:lla Keskustaan, ja se menee normaalisti Ylöjärvelle (minne nytkin oli matka) , mutta Keskustori olikin tällä kertaa päätepysäkkinä. Siinä sitten katsottiin että miten bussit menee Ylölle, ja seuraava olisi mennyt tunnin päästä, ylikin. Soitettiin sitten että voitaisiinko meidät tulla hakemaan, ja käveltiin Hämeenpuistoon. Autokyyti tuli juuri parahiksi paikalle ennenkuin alkoi taas kerran sataa kuin erään naisen ruumiinaukosta.
Perillä Ylöjärvellä oli vastassa joukko eläimiä: kaksi Englannin mastiffiurosta, sekä kaksi Suomen lapinkoiraa. Ja toki taas ihmisiäkin. Lapinkoirista uros liimaantui aika hyvin kiinni meikäläiseen, ja sitä saikin rapsutella kauan ja hartaasti. Joka kerran kun satuin sitten hetkeksi lopettamaan käden väsyessä, koira komensi vinkaisemalla ja tassua heilauttamalla, että jatkaa pitää. Erittäin autuaana se siinä sylissä makoilikin ja koiran omistaja totesikin, että kyllä nyt naatiskellaan niinkuin seitsemännessä taivaassa olisi Veekkuliini. Grillattiin hiukan lisää syötävää ja ruokailtiin porukalla. Sain viimeinkin niitä uusia perunoita, joita olin monta päivää himoinnut :P ruokailun jälkeen taas koirien rapsuttelemista ja ihailinpa siinä kilpikonnaa, joka kyseisessä taloudessa oli hetkellisesti hoidokkina. Kovin sosiaalinen ja eläväinen kaveri. Tosin häkki oli vähän liian pieni sille :( Teki mieli silittää kilpparia, mutten jotenkin sitten tehnytkään sitä. Mielelläni olisin tosin ottanut kilpisen omaankin kotiini.
Kahvittelun jälkeen olikin matka kotiinpäin edessä, alunperin oli suunnitelmana jäädä yöksi Ylöjärvelle, mutta muuttui sitten se suunnitelma ja tultiin takaisin Tampereelle. Loppu lauantaista meni perunasalaattia maistellessa ja sarjoja katsellessa, ja vähän taas pelatessa.... :P
Tässäpä siis osio 1/3. To be continued.
Heräilin pitkin yötä siihen, että mua paleli. En ole varma, oliko tuuletusikkuna hiukan rakosallaan, mutta jostain tuntui tulevan kylmää ilmaa. Olin illalla vaan simahtanut petiini, eli sohvalle, enkä ollut jaksanut pyytää peittoa tai mitään vaikka hetkeksi olinkin havahtunut asunnon toisen omistajan kotiin saapumiseen (toinen asunnossa majailija tuli vasta aamu 7-8 välillä takaisin :D ). Joskus 11 aikaan heräsin hetkeksi kunnolla vaihtamaan muutaman sanasen viereisellä pedillä nukkujan kanssa, mutta torkahdin taas. Yhden paikkeilla heräsin siihen, kun pitikin alkaa hiukan kiireessä lähtemään bussille. Kamat kasaan mitä niitä jäljellä oli, pikaiset heiheit ja kiitokset majoituksesta ja seurasta kavereille ja ovesta ulos. Juhannuksen bussien aikataulutu meni mielestäni ihan kummallisesti verrattuna aikaisempiin vuosiin (tai sit muistan omiani et olis mennyt erilailla). Mentiin 13:lla Keskustaan, ja se menee normaalisti Ylöjärvelle (minne nytkin oli matka) , mutta Keskustori olikin tällä kertaa päätepysäkkinä. Siinä sitten katsottiin että miten bussit menee Ylölle, ja seuraava olisi mennyt tunnin päästä, ylikin. Soitettiin sitten että voitaisiinko meidät tulla hakemaan, ja käveltiin Hämeenpuistoon. Autokyyti tuli juuri parahiksi paikalle ennenkuin alkoi taas kerran sataa kuin erään naisen ruumiinaukosta.
Perillä Ylöjärvellä oli vastassa joukko eläimiä: kaksi Englannin mastiffiurosta, sekä kaksi Suomen lapinkoiraa. Ja toki taas ihmisiäkin. Lapinkoirista uros liimaantui aika hyvin kiinni meikäläiseen, ja sitä saikin rapsutella kauan ja hartaasti. Joka kerran kun satuin sitten hetkeksi lopettamaan käden väsyessä, koira komensi vinkaisemalla ja tassua heilauttamalla, että jatkaa pitää. Erittäin autuaana se siinä sylissä makoilikin ja koiran omistaja totesikin, että kyllä nyt naatiskellaan niinkuin seitsemännessä taivaassa olisi Veekkuliini. Grillattiin hiukan lisää syötävää ja ruokailtiin porukalla. Sain viimeinkin niitä uusia perunoita, joita olin monta päivää himoinnut :P ruokailun jälkeen taas koirien rapsuttelemista ja ihailinpa siinä kilpikonnaa, joka kyseisessä taloudessa oli hetkellisesti hoidokkina. Kovin sosiaalinen ja eläväinen kaveri. Tosin häkki oli vähän liian pieni sille :( Teki mieli silittää kilpparia, mutten jotenkin sitten tehnytkään sitä. Mielelläni olisin tosin ottanut kilpisen omaankin kotiini.
Kahvittelun jälkeen olikin matka kotiinpäin edessä, alunperin oli suunnitelmana jäädä yöksi Ylöjärvelle, mutta muuttui sitten se suunnitelma ja tultiin takaisin Tampereelle. Loppu lauantaista meni perunasalaattia maistellessa ja sarjoja katsellessa, ja vähän taas pelatessa.... :P
Tässäpä siis osio 1/3. To be continued.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti